ENSIAPUKOULUTUS

Ensiapuvalmius

Ensiapuvarusteet

Ensiapukoulutus

Työpaikan ensiapuvalmiuteen sisältyy

Riittävä määrä ensiapukoulutettuja henkilöitä
Tarvittavat ensiapuvarusteet
Toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta

Ensiapuvalmiuden suunnittelu perustuu työpaikan riskienarviointiin. Työterveyshuolto auttaa ensiapuvalmiuden suunnitelussa ja osallistuu sen järjestämiseen. Ensiapuvalmiuden suunnittelussa on otettava huomioon myös työpaikan erityisvaatimukset sekä tarvittaessa yhteistyö pelastustoimen ja muiden viranomaisten kanssa.

Valmius vaaran luonteen mukaisesti

Yleensä ensiapuvalmiuden suunnittelussa käytetään työpaikan tapaturmavaaran tasoa pohjana:

Tapaturmavaara on vähäinen (esim. toimistot, virastot)
Tapaturmavaara on ilmeinen (esim. rakennustyöt, tehdastyöt)
Tapaturmavaara on erityinen (esim. vaarallisten aineiden vaarat, palo-, räjähdys- tai sähkötapaturman vaara, myrskytuhotyöt metsässä.)

Ensiapukoulutettavien määrä

Tapaturmia sattuu sekä isoilla että pienillä työpaikoilla, siksi ensiaputaitoisia henkilöitä tarvitaan myös pienissä työpaikoissa ja erillään muista työskentelevissä työryhmissä. Työpaikalla on pidettävä nähtävillä tiedot ensiapukoulutetuista henkilöistä.

Ensiapukoulutus koostuu eritasoisista perus- ja jatkokursseista (EA1 sekä EA2 ja EA3) sekä erityisistä suppeammista hätäensiavun tai elvytysvalmiuden kursseista. Koulutuksen yleisenä vähimmäisvaatimuksena pidetään EA1 kurssin suorittamista ja opintojen kertaamista kolmen vuoden välein.

Lisätietoja koulutuksesta saa Suomen Punaiselta Ristiltä sekä sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusta Ensiapuvalmius työpaikoilla (Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33).

Esimerkki, tapaturmavaara vähäinen

Yleisenä tavoitteena on, että vähintään viisi prosenttia (1/20) työntekijöistä on saanut EA1-tasoisen ensiapukoulutuksen ja ylläpitää sitä kertauskursseille osallistumalla.

Esimerkki, tapaturmanvaara ilmeinen

Teollisuudessa, rakennustöissä, varastotyössä, metsä- ja maataloustöissä, kalastuksessa, alusten lastauksessa ja purkauksessa sekä kuljetustyössä suositellaan, että työpaikalla on vähintään yksi ensiaputaitoinen (EA1 + kertauskurssit) kussakin työvuorossa tai työkohteessa, jossa työskentelee alle 10 henkilöä.

Jos työkohteen tai työryhmän koko on suurempi, suositellaan, että työpaikalla on vähintään yksi ensiaputaitoinen (EA1 + kertauskurssit) kutakin alkavaa 25 henkilöä kohti tai viisi prosenttia (1/20) koko henkilöstövahvuudesta.

Esimerkki, tapaturmavaara erityinen

Tapaturmavaara voi olla erityinen esim. työhön liittyvän hukkumisvaaran, syövyttävien tai myrkyllisten aineiden tai palo-, räjähdys- tai sähkötapaturmavaaran vuoksi. Erityisen tapaturmavaaran vuoksi voi olla perusteltua kouluttaa vähintään yksi ensiaputaitoinen (EA1 + kertauskurssit) jokaista viiden hengen ryhmää, työskentelyaluetta tai työvuoroa kohti. Kertauskursseille osallistumista suositellaan puolentoista vuoden välein. Koulutuksen ja kertauksen sisällössä tulisi ottaa huomioon työpaikan erityiset vaatimukset.

Kaikille sähkötöihin osallistuville sähköalan ammattihenkilöille ja heitä avustaville henkilöille suositellaan annettavaksi ensiapukoulutus, johon sisältyy vähintään puhallus- ja painantaelvytyksen opettaminen käytännön harjoitusten avulla sekä palovammoihin annettava ensiapu. Sähköalan ensiapuvalmiudesta saa lisätietoa standardista SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus.

Ensiavun toimintaohjeet

Onnettomuustilanteessa toimintaa koskevat ohjeet on oltava kaikkien tiedossa. Ohjeisiin on syytä kirjata:

Kuka johtaa ja organisoi toimintaa
Kuka hälyttää apua
Kuka huolehtii ensiavusta
Ensiaputarvikkeiden sijainti ja niistä vastaava henkilö
Loukkaantuneiden siirto- ja kuljetusjärjestelyt
Saapuvan sairasauton ohjaaminen kohteeseen
Jos työpaikalla on ensiapuryhmä, miten siihen saa yhteyttä

Ohjeisiin voi myös lisätä tärkeät perusmenettelytavat:

Selvitä, mitä on tapahtunut
Onko lisäonnettomuusvaaraa?
Pelasta, mutta muista oma turvallisuutesi
Hälytä ammattiapua mahdollisimman nopeasti
Anna ensiapu
Pidä loukkaantunut lämpimänä ja rauhoita häntä ammattiavun tuloon saakka

Työpaikkakohtaisesti hälytys voidaan yleisen hätänumeron (112) sijasta sopia tehtäväksi esim. portille tai valvomoon.

Nämä ohjeet perustuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun Ensiapuvalmius työpaikoilla, Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33. Jokaisella työpaikalla ensiapuvalmius on suunniteltava työpaikan riskienarvioinnin perusteella käyttäen apuna työterveyshuollon asiantuntemusta.

Sivun alkuun
Kotisivulle